Julkaistu

Tynnyrisauna on suomalaista saunaperinnettä parhaimmillaan

Tynnyrisauna todistetusti hyväksi terveydelle!

Suomalaistutkimus: Ahkera saunominen voi suojata muistisairauksilta
Suomalaistutkijoiden tutkimustulokset julkaistiin Age & Ageing -lehdessä
Itä-Suomen yliopiston tuoressa Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -tutkimuksessa selvitettiin saunomisen yhteyttä muistisairauksiin.
20 vuotta kestäneeseen seurantatutkimukseen otti osaa 2 000 suomalaista keski-ikäistä miestä. Heidät jaettiin saunomistottumuksiensa mukaan kolmeen ryhmään: kerran viikossa saunovat, 2-3 kertaa viikossa saunovat ja 4-7 kertaa viikossa saunovat.

Tulosten perusteella voi sanoa, että ahkera saunominen vähentää huomattavasti riskiä sairastua dementiasairauteen. 4-7 kertaa viikossa saunovilla miehillä riski on 66 prosenttia pienempi kuin kerran viikossa saunovilla.

Aiemmin julkaistut tulokset samasta tutkimushankkeesta ovat osoittaneet, että runsas saunominen pienentää merkittävästi myös sydänperäisen äkkikuoleman, sepelvaltimotauti- ja muiden sydänkuolemien sekä muista syistä johtuvien kuolemien vaaraa.

Saunomisen ja dementiariskin yhteyttä ei ole aikaisemmin tutkittu. Tutkimusta johtaneen vs. professori Jari Laukkasen mukaan saunominen voi suojella sydäntä ja muistia osin samojen, vielä huonosti tunnettujen mekanismien kautta.

”Sydän- ja verisuoniterveyden tiedetään kyllä vaikuttavan myös aivojen toimintaan. Saunomiseen liittyvillä hyvän olon ja rentoutumisen kokemuksilla voi myös olla merkitystä”, Laukkanen sanoo

Saunominen tynnyrisaunassa vähentää stressiä ja saattaa jopa lisätä elinvuosia

Se mikä ei tapa, vahvistaa, sanoo vanha kansa ja samaa sanoo omalla tavallaan myös tuore tutkimus kuumuuden vaikutuksista.

Kuumuus aiheuttaa elimistölle pikastressin, joka voi tehdä hyvää.
Pienet stressipiikit voivat vahvistaa kehoa tulevia isompia stresseja varten.
Säännollisen saunomisen ja pitkäikäisyyden välillä on yhteys.
Saunomisen hyvää tekevä vaikutus on tunnettua, ja sen tueksi on myös tieteellistä näyttöä. (MOSTPHOTOS)
Pieni, lyhytkestoinen stressi silloin tällöin tekee tutkimusten mukaan ihmiselle lähinnä hyvää.

Pikkustressin kautta ihmisen solut nimittäin terhakoituvat olemaan valppaina tulevaa isompaa stressiä varten.

Yksi tällainen pientä hyvää tekevää pikastressiä keholle aiheuttava tekijä voi olla kuumuus eli sauna.

Sanford Burnham Prebys Medical Discovery -instituutin tutkijoiden tutkimus tukee osaltaan suomalaisten jo kokemuksestaan tietämää tosiasiaa, että saunominen tekee ihmiselle hyvää.

Yhdysvaltalaistutkijat tutkivat kuumuuden, stressin ja elimistön autofagiasysteemin välistä yhteyttä.

Solukin kierrättää
Autofagia on solun sisäinen kierrätysjärjestelmä, jossa solun tarpeettomiksi tulleita tai rikkinäisiä osia käytetään uudelleen uusien molekyylien rakentamiseen tai energiantuotantoon.

Autofagia on aiemmin liitetty pitkäikäisyyteen. Nyt näyttää myös siltä, että pitkäikäisyys ja stressinsietokyky myös ovat yhteydessä toisiinsa solutasolla.

Tutkijat tarkastelivat kuumuuden aiheuttamia autofagiareaktioita suolinkaisissa. Suolinkaiset ovat autofagiatutkimuksessa usein käytettyjä eläimiä.

Tutkijat päättelivät, että pieni kuumuuden aiheuttama stressi saattoi lisätä autofagiaa ja auttaa suolinkaista pärjäämään entistä paremmin myöhemmissä stressaavissa olosuhteissa.

Saunomisella pitkää ikää
Tutkijat pitävät mahdollisena, että autofagiasysteemin toiminnalla voi olla yhteys muun muassa Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin.

Tämän tutkimuksen antia on se tieto, että pieni altistus kuumuudelle näyttää parantavan solujen kykyä pärjätä entistä paremmin isoissakin stressitilanteissa.

Tutkijoilta on jo kysytty, voisiko siis saunomisesta tai hot joogasta olla ihmiselle hyötyä stressiä ajatellen.

– Se ei ole välttämättä aivan tyhmä ajatus, vastaa tutkimusryhmään kuuluva Caroline Kumsta.

– Tutkimuksethan osoittavat, että säännöllinen saunominen on yhteydessä pitkäikäisyyteen, hän lisää.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications- lehdessä ja siitä kertoi EurekAlert!